Lämmitys sähköistyy, ja kaukolämpöverkot muuttuvat alustoiksi

8.4.2021

Yhteiskuntamme sähköistyy vauhdilla. Lämmöntuotannossa lämpöpumput yleistyvät niin pienissä kuin suurissa käyttökohteissa, ja liikenteessä sähköautoista on nopeasti tulossa valtavirtaa. Myös teollisuus etsii sähköstä keinoja vähentää tuotantonsa päästöjä. Sähkö nähdään hyväksyttävänä sekä ennen kaikkea tiukentuneisiin ympäristö- ja kestävyystavoitteisiin sopivana vaihtoehtona.

Sähkön hyväksyttävyyttä niin teollisuuden kuin kuluttajien silmissä lisää se, että uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Erityisesti tuulivoiman sekä aurinkosähkön määrä on noussut reippaasti niiden tuotantokustannusten laskemisen myötä. Valtaosa Eurooppaan tulevasta uudesta sähköntuotantokapasiteetista perustuu nimenomaan aurinkoon ja tuuleen.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrän kasvaminen on edellytys myös vihreän vedyn tuotannolle, jolla arvioidaan olevan merkittävä rooli erityisesti kemian- ja raskaan teollisuuden hiilineutraaliuden toteutumisessa tulevaisuudessa. Vety yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon on myös kiinnostava vaihtoehto kestävien kaasujen tuotantoon. Tämä tukee hyvin biokaasun tarjontaa pitkällä aikavälillä.

Sähkö tarjoaa jo nyt teollisuuden lämmöntuotantoon kilpailukykyisen vaihtoehdon, muun muassa hukkalämpöjen talteenoton ja lämpöpumppujen hyödyntämisen kautta. Biokaasu voi toimia varteenotettavana vaihtoehtona näiden ratkaisujen rinnalla tai vara- ja huippulämmöntuotannossa.

Teollisuudessa on nähtävissä kiinnostusta myös sähköön perustuvaan höyryntuotantoon. Suomessa teollisuuden sähköistymistä tukee kuluvan vuoden alussa alkanut energiaintensiivisen teollisuuden energiaverosta saamien palautusten leikkaaminen. Veronpalautukset poistuvat kokonaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kaukolämpöverkot voisivat toimia uusien energiavirtojen kokoajina

Kaukolämmitys on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Kaukolämmön tuotannon selkärankana toimii vielä pitkään polttaminen, mutta sähköistyminen muuttaa tätäkin. Sähköstä on jo tullut varteenotettava vaihtoehto niin kaukolämmön tuottamiseen kuin siihen liittyneille kiinteistöille.

Uutena sähköistykseen liittyvänä ratkaisuna ovat yleistymässä noin 1–2 kilometrin syvyyteen porattavat keskisyvät geotermiset lämpökaivot. Ne tarvitsevat perinteistä maalämpöä vähemmän tilaa, eli soveltuvat erityisen hyvin tiiviisiin kaupunkeihin. Keskisyvät maalämpökaivot voisivat olla tehokas osa kaukolämpöverkostoa. Valitettavasti nykyiset kaukolämpötariffit eivät kuitenkaan riittävästi tue muiden lämmönlähteiden tuomista keskitetyn lämmöntuotannon rinnalle kaukolämpöverkkoon.

Tällä hetkellä vaihtoehtoja haluavien kiinteistöjen keskuudessa tuntuukin olevan trendinä kaukolämpöverkosta irtautuminen, kun kaukolämmön korkea perusmaksu ei kannusta jättämään kaukolämpöä vara- ja huippujärjestelmäksi. Kaukolämmöstä irtautumisen myötä poistuu myös mahdollisuus ohjata kiinteistön ylijäämälämpöä kaukolämpöverkkoon.  

Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kaukolämpöverkot voisivat toimia alustoina optimoidulle ja kolmansia osapuolia tasavertaisesti kohtelevalle energiavirtojen siirrolle. Kuka tahansa voisi tuottaa niihin energiaa, ja kiinteistöjen uusia lämpöratkaisuja pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaasti, korkealla käyttöasteella. Asiakkaalle tämä näyttäytyisi aiempaa korkeampana energiatehokkuutena sekä mahdollisuutena vapaasti valita itselleen mielekkäin palveluntarjoaja.

Perttu Lahtinen, Auris Energiaratkaisujen toimitusjohtaja

Auris Energiaratkaisujen valikoimassa on jo nyt useita palveluita, jotka sopivat sähköistyvään ja avautuvaan lämmitysjärjestelmään. Valitsemalla AER:n energiapalvelujesi tuottajaksi voitkin turvata energiantuotantosi tulevaisuutta varten jo tänään.